Taas on päristelty legendaariset 6-tunnin kisat Monakossa.
LVI-Mopo teamin valmistautuminen alkoi muutamaa viikkoa ennen kisaa.
Kampiakseleita oikaistiin ja moottori kasattiin. Tällä kerralla ei
suuria muutoksia tehty, ainoastaa mäntä sai TS-Engineering "käsittelyn".
Nooh, tuli sitten aika käydä hieman kokeilemassa kuinka peli toimii ja
allekirjoittanut suuntasi autonnokan kohti harjoituspaikkaa kisaa edeltäneenä
sunnuntaina. Masiina baanalle ja utua putkeen ja kappas vaan, edellisen kisan
mustat pilvet olivat salama paikalla, koneesta mosahti jälleen alakerta.
No ei siinä muuta kuin kone purkuun ja vikaa etsimään. Pari iltaa istuttiin
"alakertavastavaan" kanssa ja asiaa ihmeteltiin. Todennäköinen syykin löytyi
ja taas kasattiin moottori, tällä kerralla tein muutamia muutoksia myllyyn jotta
saataisiin lisää vääntöä. Kisaa edeltävänä päivänä ajettin muutama kilometriä
ja todettiin että "eikohän tuo jotenkin toimi" ja jäätiin odottamaan kisapäivän
valkenemista.
Lauantai valkeni ja joukkue valmistautui kilpailuun, tällä kerralla LVI-Mopo koostui
vakiojäsenien (Setälä, Setälä, Tamminen) lisäksi LVI-Mopo 2 joukkueessa pari ikävää
moottoririkkoa kokeneesta trialguru O. Harjulasta. Harjoituksissa Harjula sekä Tamminen
kävivät radalla ja todettiin että hyvin kulkee.
Startti koitti kilpailunjohtajan lipun heilautuksella ilman haulikon laukausta (koska yks
vanha känä Team Savijärvestä oli taloaan rakentamassa eikä ehtinyt haulinheittokone hommiin)
ja Otto-boy lähti rivakasti matkaan. Homma sujui ongelmitta ja suunnitellusti puolentoista
tunnin kohdalla vaihdettin kuskiksi Tamminen sekä tankattiin (eli vaihdettiin tankki).
Tamminen tahkosi kierroksia tuttuun tapaansa ja meikäläinen valmistautui omaan vuoroonsa
kunnes vartin verran ennen vaihtoa Tamminen viestitti hurjasti huitomalla jarrukahvan
olevan poikki ja tulevansa vaihtoon. Kahva vaihdettiin sekä tankki vaihdettiin täyteen
ja meikä lähti radalle. Yritin siinä sitten puristaa tosissani jotta saataisiin
huoltotöihin mennyt aika takaisin. Totesin että kone toimii loistavasti ja ajokin
sujui, minut ohitti ainoastaan kolme(?) joukkuetta (Rn-Racing (7), (18?), (26?)).
Ultimaalinen yritys tuotti sen että neljänneltä tunnilta sain kasaan saman kierrosmäärän
kuin parhaat joukkueet. Ja sen että viimeiset 15 minuuttia ajoin totaalisen zippinä veritulpat
käsissä. Viimeiselle puolelletoistatunnille vaihdettiin kuskiksi vanhempi T.Setälä ja loppu
sujuikin taas ongelmitta.
Sijoitus oli kahdeksas, viisi kärkijoukkuetta ajoi kuitenkin niin kovaa heille ei meidän
kuskeilla rahkeet riittäneet, mopo kyllä kulkisi riittävästi, kuudenteen sijaan jäi kaksi
kierrosta, nappi suorituksella siihen olisimme yltäneet.
Tulokset
Syksyllä Kaanaassa...?